Terveys viittaa ihmisen fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin laajuuteen. Tämä määritelmä, joka on peräisin Maailman terveysjärjestön terveyskäsittelystä, korostaa, että terveys on monimutkainen käsite, joka ei koske vain ihmisen kehon terveyttä, vaan myös mielen tilaa ja sosiaalisen ympäristön laatua, jossa hän on elää. Sosiaalisen ympäristön laatu voi puolestaan vaikuttaa ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, mikä korostaa sosiaalisten tekijöiden merkitystä näille kaksoiskysymyksille yleisessä hyvinvoinnissamme.
Lääke
Lääketiede on sosiaalinen instituutio, joka pyrkii sekä ehkäisemään, diagnosoimaan ja hoitamaan sairauksia että edistämään terveyttä juuri määritellyn mukaisesti. Tyytymättömyys hoitolaitokseen on kasvanut. Osa tästä tyytymättömyydestä johtuu kasvavista terveydenhuollon kustannuksista ja siitä, mitä monet pitävät sairausvakuutusalan epämiellyttävänä säälinä, kuten vuoden 2009 taistelu terveydenhuollon uudistuksesta havainnollisti. Osa tyytymättömyydestä heijastaa myös kasvavaa näkemystä siitä, että ihmisten olemassaolon sosiaalisilla ja jopa hengellisillä aloilla on avainrooli terveyteen ja sairauksiin. Tämä näkemys on lisännyt kiinnostusta vaihtoehtoista lääketiedettä kohtaan. Palaamme myöhemmin näihin moniin lääketieteen sosiaalisen instituutin kysymyksiin.
Sosiologinen lähestymistapa terveyteen ja lääketieteeseen
Ajattelemme yleensä terveyttä, sairauksia ja lääketiedettä yksilöllisesti. Kun henkilö sairastuu, pidämme sairautta lääketieteellisenä ongelmana, jolla on biologisia syitä, ja lääkäri kohtelee yksilöä sen mukaisesti. Sosiologinen lähestymistapa on toisenlainen. Toisin kuin lääkärit, sosiologit ja muut kansanterveystutkijat eivät yritä ymmärtää, miksi joku sairastuu. Sen sijaan he yleensä tutkivat sairauslukuja selittääkseen, miksi tietyistä sosiaalisista taustoista tulevat ihmiset sairastuvat todennäköisemmin kuin toiset. Tässä, kuten näemme, sosiaalinen sijainti yhteiskunnassamme – sosiaalinen luokka, rotu ja etninen alkuperä sekä sukupuoli – tekee ratkaisevan eron.
Se, että sosiaalinen taustamme vaikuttaa terveyteemme, voi olla monien meistä vaikeaa hyväksyä. Me kaikki tunnemme jonkun, ja usein jonkun, jota rakastamme, joka on kuollut vakavaan sairauteen tai kärsii parhaillaan. Tämän henkilön sairauteen on aina “lääketieteellinen” syy, ja lääkärit yrittävät parhaansa parantaa sen ja estää sen toistumisen. Joskus ne onnistuvat; joskus ne epäonnistuvat. Kärsii joku vakavasta sairaudesta usein vain huonoa tuuria tai huonoja geenejä: voimme tehdä kaiken oikein ja silti sairastua. Sanomalla, että sosiaalinen taustamme vaikuttaa terveyteemme, sosiologit eivät kiellä mitään näistä mahdollisuuksista. Ne vain muistuttavat meitä siitä, että myös sosiaalisella taustallamme on tärkeä rooli (Cockerham, 2009).
Sosiologinen lähestymistapa korostaa myös sitä, että yhteiskunnan kulttuuri muokkaa käsitystä terveydestä ja sairauksista sekä lääketieteen käytännöstä. Erityisesti kulttuuri muokkaa yhteiskunnan käsityksiä siitä, mitä tarkoittaa olla terve tai sairas, syistä, miksi se pitää sairautta, ja tavoista, joilla se yrittää pitää jäsenensä terveinä ja parantaa sairaita (Hahn & Inborn, 2009). Tieto yhteiskunnan kulttuurista auttaa meitä ymmärtämään, miten se kokee terveyden ja parantumisen. Samalla tavalla tieto yhteiskunnan terveydestä ja lääketieteestä auttaa meitä ymmärtämään sen kulttuurin tärkeitä näkökohtia.
Tässä mielessä mielenkiintoinen esimerkki kulttuurista näkyy Japanin vastenmielisyydessä elinsiirtoja kohtaan, jotka ovat tässä maassa paljon harvinaisempia kuin muissa varakkaissa maissa. Japanilaiset perheet eivät pidä kuolleiden ruumiiden vääristymisestä edes ruumiinavauksissa, jotka ovat myös paljon harvinaisempia Japanissa kuin muut kansat. Tämä kulttuurinen näkemys saa heidät usein kieltäytymään elinsiirtojen luvasta perheenjäsenten kuoltua, ja se saa monet japanilaiset kieltäytymään nimeämästä mahdollisiksi elinluovuttajiksi (Sehata & Kimura, 2009; Shinzo, 2004).
Kun kulttuuri muuttuu ajan myötä, on myös totta, että käsitykset terveydestä ja lääketieteestä voivat myös muuttua. Muista luvusta 2 ”Eye on Society: Doing Sociological Research”, että vuosisata sitten lääketieteen huippukoulujen lääkärit suosittelivat naisia olemaan menemättä yliopistoon, koska korkeakoulutuksen aiheuttama stressi häiritsisi heidän kuukautiskiertoaan (Ehrenreich & Englanti, 2005). Tämä järjetön neuvo heijasti aikojen seksismiä, emmekä enää hyväksy sitä nyt, mutta se osoittaa myös, että terveyden tai sairauden merkitys voi muuttua yhteiskunnan kulttuurin muuttuessa.